Iloa kirjoittamisesta

Heti ku opin kirjoittamaan ja lukemaan, aloin myös kirjoittaa päiväkirjaa. Oon kirjoittanu siis ihan pienestä asti. Sinne oli mukava kirjoittaa vaikka mitä, ku tiesi, ettei kukaan lue niitä. Mulla oli lukko useammassa päiväkirjassa. Joskus avain meni hukkaan ja oli pakko rikkoa päiväkirjaa, että sai sen auki. Päiväkirjoja mulla on paljon ja ne on kaikki tallessa. Välillä on ollu kyllä taukoja jopa useamman vuoden, ettei oo tullu kirjoitettua päiväkirjaa. Ku mietin niin näin aikuisena, millo oon kirjoittanu päiväkirjaa enemmän, on sillo ku on ollu vaikeaa. Se jotenkin on auttanu. Siihen saa purkaa omia ajatuksia. Yksi hyvä keino lievittää pahaa oloa on, että kirjoittaa joka päivä esim.kolme hyvää asiaa, jotka on hyvin. Ku tein niin, aloin huomaamaan, että elämässäni on todella paljon hyviä asioita. Hyvien asioiden määrä vaan kasvoi ja kasvoi. Kokeilkaapa tätä vaikka silloin kun on vaikeaa. Voi sitä toki kirjoittaa silloinkin ku kaikki on hyvin. Iloa siitä silloinkin saa ja se vaikuttaa hyvinvointiin.

Silloin 2007 ku aloitin tämän blogin teemalla laihduttaminen, kirjoitin aika tiheään laihduttamisen tuloksia tänne blogiin. Se auttoi minua seuraamaan tuloksia. Oli kiva kirjoittaa tänne varsinkin silloin ku oli tullu tuloksia. Se auttoi laihtumisessa, mutta sit ku lopetin kirjoittamisen niin jojoilu painon kanssa jatkui. Olisi pitänyt vaan jatkaa kirjoittamista niin olisin voinut onnistua ennemmin laihduttamaan tavoitepainoon. Mut ei sitä kannata murehtia enää, sillä nyt olen ollut jo noin vuoden ajan tavoitteessa painon suhteen ja olen onnellinen siitä.

Oon myös kirjoitellu lauluja ja loruja sekä tarinoita. Nyt viime aikoina olen kirjoittanu lapsille loruja ja tarinoita. Niitä on ollut mukava kirjoittaa. Tää kirjoittaminen imaisee mukaansa ja ainakin minulla se auttaa painonhallintaan ku on mielekästä tekemistä, ei tuu syötyä. Tässä on yksi lapsille kirjoittamani loru kilpikonnasta.


Ki-ki-kilppari on mun kaveri. Hitaasti se liikkuu ja kilven sisällä nukkuu. Iloa se tuo elämään, kun sen reippaana nään. Kiipeilee se kovasti ja haukottelee somasti. Hitaasti se kasvaa, eikä tykkää varpaitaan veteen kastaa. Ki-ki-kilppari on mun oma kaveri.