torstai 29. syyskuuta 2016

Iloa sinulle. Tässä on mun hääkimppu. Hääpäivämme oli kyllä ihana. Mukavat muistot siitä jäi. Huomenna on taasen perjantai joten hyvää viikonloppua!

keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Kipeenä

Oon taasen kipee. Kirjottelen tässä taasen kuhan paranen tai oon paremmassa kunnossa ku nyt. Kaikkea hyvää teille!

perjantai 23. syyskuuta 2016

Mukavaa viikonloppua sulle!




Oon piirtäny tään puun joskus muistaakseni lukioaikana eli aika kauan aikaa sitte. Toivottavasti tää piirustus tuo mukavan mielen sulle!

torstai 22. syyskuuta 2016

Onni on ihana koti

Uusi koti

Viimeksi kirjoitin muuttamisesta ja nyt aattelin sitten kirjoittaa siitä kuinka monesti uuden kodin hankkiminen on kivaa. Ainakin mulla on ollut niin.


Eka varmaankin pitää miettiä haluaako rakentaa itse oman kodin tai ostaa melkein valmiiksi rakennetun. Mun isä ja äiti rakensi omakotitalomme itse. Oli varmasti kova homma, mutta sitten oli kiva muuttaa selaiseen kotiin, jonka oli itse rakentanu. Meidän kaksi kotia siis mun ja mieheni on ollu melkein valmiiksi rakennettu eli nykyinen ja sitte edellinen koti. Saimme päättää joistakin asioista, mutta ku teki vaihtoja piti maksaa lisää. Mutta tuo tapa oli meille sopiva ja meillä on nyt kiva koti. Ainakin mä tykkään tästä kodista.


Sitten voi uuden kodin hankkia myös niin, että ostaa ns. ei uuden kodin. Siinä on siis asunut joku tai jotkut. Sellaisen kivan voi myös löytää. Se vaatii varmaankin enemmän etsimistä. Jotku pitää myös harrastuksena kiertää eri asuntoesittelyjä. Sieltä voi löytyä ideoita oman kodin sisustamiseen tai sit näillä kiertelijöillä ei ole kiire hankkia omaa kotia.


Sit pitää miettiä haluaako omistusasunnon vai vuokra-asunnon jne. Sit pitää miettiä sitä että haluaako asua kerrostalossa, rivitalossa, luhtitalossa, paritalossa, erillistalossa vai omakotitalossa. Jokainen miettii varmasti, mitä postiviisia noissa eri asumismuodoissa eli mikä on omalle kohdalle se paras vaihtoehto. Voi kirjoittaa vaikka ylös niitä positiivisia asioita ja vertaa sit niitä toisiinsa.


Sit ku omakoti on löytynyt, alkaa muuttohommat. Niistä jo kirjoitinkin. Joillakin on paljon ystäviä jotka voivat auttaa tai sitte sukulaiset voi auttaa tai sit voi vuokrata muuttofirman jne. Kun pakkaa tavaroita ja muita juttuja, saa karsittua ylimääräisiä pois ja viedä ne vaikka kirpputorille. Mun mielestä tuo on postiivista ja sit on ihana ku saa laittaa omaan uuteen kotiin paikalle tavarat ym. ja sit ku kaikki on paikalla tulee hyvä mieli ja se lisää hyvinvointia.


Jos uudessa kodissa on piha, alkaa sitte pikkuhiljaa sen suunnittelu. Jotkut käyttävät ammattiapua. Sitte ku saa ihanan oman pihan, saa hyvän mielen. Ja muidenkin ihastelu tuo hyvää mieltä.


Onko koti silloin valmis? No ei todellakaan ole vaan sen sisustaminen jatkuu edelleen. Voidaan sanoa, että omakoti ei ole oikeestaan koskaan valmis. Aina tulee uusia ideoita uudistaa kotia ja se on hauskaa ainakin musta.


keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Kukkien loistoa sulle päivääsi

Muuttaminen

Mietin tossa eilen et oon kyllä aika monta kertaa muuttanu elämäni aikana. Siitäpä kirjoittelen nyt.


Eka muutto oli sillo ku olin ala-asteella. Asuttiin sillo kerrostalossa ja muutettiin omakotitaloon. Mulle oli aluksi shokki muuttaa koulua. Koulu oli paljon pienempi ku aiempi koulu. Mut kyllä siihen tottu pikkuhiljaa. Tuolla omakotitalossa asuin melkein koko ala-asteajan, yläasteajan ja lukioajan. Sitte lukion jälkeen muutin toiselle paikkakunnalle ja opiskelin siellä jonkin aikaa, mut palasin kotiin siis vahempien luokse. Sitte asuin siihen asti kotona kunnes muutin Italiaan au pairiksi. Siellä asuin italialaisen perheen kanssa, mut asuin yksin perheen pihalla olevassa pienessä talossa. Siellä mulle tuli mieleen, että haluan oikeasti muuttaa kokonaan kotoa pois. Nää edelliset oli vaan sellasta harjoittelua.


Kun tuli Italiasta takaisin. Tein opiskelija-asuntohakemuksen ja sain muuttaa kolmenhengen soluun. Siitä se sitte alko ns. yksinasuminen. Asuin seuraavaksi kahdenhengensolussa ja vielä yhesti muutin toiseen kahdenhengen soluun. Siinä välissä kävin asumassa Usassa ja siellä asuin asuntolassa saksalainen tyttö huonekaverina. Tuosta jo taisinkin mainita ku kerroin Usassa opiskelemisesta.


Sit tapasin tulevani mieheni. Ehittiin tuntea toisemme vasta kuukauden ajan ku lähin Etelä-Suomeen töihin ja olin siellä koko vuoden. Meillä oli siis kaukosuhde ja se toimi. Taasen oli muutto tehty.


Ku tulin sieltä takas muutettiin mieheni kanssa yhteen. Tässä kerrostalossa asuttiin jonkin aikaa ja sitte ostettiin eka oma koti. Tähän asti olin asunut vuokralla paisti tietenkin vanhempien kanssa asuin kans omistusasunnoissa. Sit siellä omistusasunnossa asuttiin muutama vuosi ja muutettiin tähän jossa nyt asutaan. Tuo eka oma koti oli luhtitalossa ja tämä nykyinen on paritalo.


Näin monta kertaa oon muuttanu ja nähny monenlaista solu- ja huonekaveria, joiden kanssa oon asunu. Mutta ihan hyvin on menny ja on ollu kiva muutella paikasta toiseen. Nyt ollaan asuttu tässä nykyisessä kodissa muutaman vuoden ja viihdytty ihan hyvin. Tässä on rauhallista asua. Että semmosta tällä kertaa.


maanantai 19. syyskuuta 2016

Ajatuksia

Mitä tää mun laittama kukkakuva tuo mieleen? Mulle ainakin tuo viime kesä tulee mieleen ja mitä tuli sillo tehtyä. Käytiin mm. Tampereella, Tuurissa ja Ähtärin eläinpuistossa. Sit käytiin retkillä täällä kodin lähellä mut kuitenkin ajomatkan päässä. Paistettiin makkaraa ja kalkkunanakkia. Mun miehelle makkaraa ja mulle sekä Pikkumiehelle nakkia. Pikkumies tykkää kovasti nakeista. Tänään aion antaa sille illalla sen herkkuruokaa eli nakkkia ja pastaa sekä sulhaspiirakoita. No kesällä tehtiin myös paljon muutakin. Käytiin mm. paljon uimassa ja Pikkumies tykkäs kahlata iskän kanssa rannalla. Pitää joku kerta mennä uimahallissa käymään tai ehkä eka kylpylään. Siellä on lämpimänpi vesi. Sit me myös pyöräiltiin ja käytiin leikkipuistoissa. Oli tosi kiva kesä. Toivottavasti sullakin oli! Eli tämmönen kirjotus tänne blogiin tällä kertaa.

Hyvää alkavaa viikkoa

perjantai 16. syyskuuta 2016

Sairaana

Oon sairaana. En oo jaksanu kirjottaa tänne blogiin. Kirjottelen kuhan paranen. Hyvää viikonloppua!

perjantai 9. syyskuuta 2016

Miettimistauko

Tässä on venetsialainen naamari. Mitä sulle tulee mieleen naamarista?Toivottavasti jotain positiivista.

torstai 8. syyskuuta 2016

Nuket

Tässä vielä pari posliinipäänukkea joita keräilin. Huomenna on taasen perjantai joten toivotan hyvää viikonloppua teille.

Keräily

Mä oon ihan pienestä asti keräilly jos jonkinlaisia juttuja. Kiiltokuvia tuli keräiltyä ekana. Mä sain mun isosiskon vanhoja kiiltokuvia ja siitä se sitte alko. Sit ku menin kouluun, keräsin vaikka ja mitä. En varmaan ees muista kaikkia mitä keräsin. No tässä tulee lista niistä jotka muistan: tarroja, pikkusia papereita, karkkipapereita, mukeja, sydämiä, enkeleitä ja Coca Cola-aiheisia tavaroita. Ai niin ja sitte postimerkkejä. Mietin, että mihinhän nuo kaikki tavarat sun muut mahtu. Mulla oli kyllä tosi siisti huone lapsena ja nuorena, että kait sain ne järjestettyä siististi johonkin. Sitte vähän isompana aloin kerätä posliinipäänukkeja. Niitä on vieläkin paljon. Ostin niitä eri kaupungeista ja maista. Sit nyt tällä hetkellä kerään kilpikonna-aiheisia juttuja. Niitä oon saanu ja itse ostanu sekä Suomesta että ulkomailta. Laitan kuvan tuossa lopuksi osasta mun keräämistä kilpikonnista.


Tuo keräily on ollu musta tosi kivaa ja se varmasti on ainakin mulla vaikuttanu hyvinvointiin. On kivaa kun löytää, jonku uuden jutun siitä mitä kerää. Mut valitettavasti joillakin menee tuo keräily ihan hamstraamiseksi ja kerätään ihan kaikkea mahdollista eikä haluta heittää mitään pois. Tostahan on tv-ohjelmakin. Tuntuu jotenkin pahalta niitten puolesta ku niillä on niin likaista ja varmaan saattaa olla yksinäistäkin ku ei viiti pyytää enää ketään kyläänkään. Mut onneksi tässä ohjelmassa autetaan näitä ihmisiä siivoamaan ja luopumaan tavaroista joita ei oikeesti enää tavitse. Sitte lopuksi niillä on siisti koti ja ainakin mulle tulee hyvä mieli ku kattoo tota ohjelmaa ja ku lopuksi kaikki menee kuitenkin ihan hyvin.


Miten keräily vois vaikuttaa painoon? Mun mielestä se on mielekäs harrastus ja se vie ajatukset pois ruuasta ja sitä kautta auttaa laihdutukseen ja painonhallintaan. Jo aiemmin oonkin maininnu, että se tuo hyvää mieltä ainakin mulle ja siis vaikuttaa hyvinvointiin.


keskiviikko 7. syyskuuta 2016

tiistai 6. syyskuuta 2016

Silmälasit ja piilarit sekä korjausleikkaus

Ai, että miksi valitsin tuon aiheen. No kun aika monella on nämä kakkulat silmillä tai piilolinssit tai sit on tehny korjausleikkaus. Ite käytän eniten nykyään laseja ja sit joskus piilolinssejä. Joskus yläaste- ja lukioaikana en voinu kuvitellakaan mennä kouluun ilman piilareita. Kerran mulla oli silmätulehdus enkä sillokaan laittanu laseja. Ei kehdannu. Sit kuljin ns. sokeana koulussa. No hyvin se meni ku kavereiden perässä kulki. Taululle en kyllä nähny....Mullahan oli lukiossa ruskeet piilarit. Oon aina tykänny ruskeista silmistä ja oli ihanaa ku sain itelle ruskeet silmät. Se toi hyvinvointia itelle.


Mä sain ekat lasit jo ala-asteen kolmannella luokalla. En tykänny yhtään niistä, enkä oo oikein koskaan tykänny. Joka kerta ku multa on tarkistattu näkö, se on aina huonontunu. Tai yhen kerran muistan, et se oli pysyny samana. Nyt mulla on tosi huono näkö. Ja oon miettiny sitä korjausleikkausta jo siitä asti ku olin lähössä Usaan vaihtoon. Mutta sinne meni mun rahat niin eipä ollu ainakaan sillo sinne asiaa. En tiiä sit tuleeko tonne korjausleikkaukseen mentyä. Ja maksaahan se aikalailla. Ja voihan se olla, ettei se ees sovi mulle siis se leikkaus ku ne tekee jotkut tutkimukset ennen sitä et voiko sitä tehä. Kaikille sitä ei voi tehä.


Jostakin luin, että 2050 puolet maailman ihmisistä omistaa lasit. Syynä voi olla se että tuijotamme monia tunteja näyttöjä, et sen takia tulemme likinäköisiksi. Useilla yli 40-vuotialla on sekä lähi- että kaukonäön kanssa ongelmia. Silmälasien valmistajat kilpailevat silmälääkäreiden kanssa tulevaisuudessa asiakkaista ja kyllä ne musta jo nyt kilpailevat. Siis ostaako silmälasit vai meneenkö leikkaukseen.


Ku miettin näitä silmälaseja niin on niistä kyllä hyötyäkin ku ne on keksitty. Ennen ku silmälaseja ei ollu, oli kyllä varmasti vaikea elää. Voi vaan kuvitella, miten hankalaa se oli. Jotkut tykkää laseistaan ja onhan niitä jos jonkinlaisia sankoja. Monilla on moniakin laseja eri vaatteiden kanssa sopivia ja sit on noita värillisiä piilareita. Itellä on nyt kirkkaat piilarit ja taasen vihreet silmät.


Miten nää silmälasit, piilarit ja silmien leikkaukset vaikuttaa painon pudotukseet ja tavoitepainossa pysymiseen? Musta tuntuu, että monilla silmälasien omistajilla on myös piilarit ja niiden kanssa on helpompi liikkua. Ja se edesauttaa liikunnasta pitämistä ja vaikuttaa näin painoon. Sit ku on tehty se korjausleikkaus niin sillo ei tarvii miettiä laittaako piilarit vai lasit. On helppoo mennä vaan liikkumaan ja se vaikuttaa sekä painon pudotukseen että sen hallintaan ja tuo hyvinvointia kans. Itellä liikuessa on nykyään silmälasit päässä aika usein ja oon tottunu niihin. Enää ei hävetä pitää niitä. Tässä on kuva mun parista silmälasista. Mulla noita silmälaseja on vaikka kuinka paljon. Mutta ollaan onnellisia, että silmälasit on keksitty niinku jo kirjotinkin. Se auttaa niin monia ja lisää näin hyvinvointia.


lauantai 3. syyskuuta 2016

perjantai 2. syyskuuta 2016

Mun entinen koira

Hyvää viikonloppua teille ja tässä on runo teidän viikonloppua ilostuttamaan.


Penito


Penito oli pieni koira, iloinen ja hauska. Se asui pienessä kopissa ja söi pienestä kupista. Se tykkäsi luusta ja palloista. Se tykkäs myös juosta metsissä ja nukkua lämpimässä sylissä. Penito oli iloinen ja suloinen koiranen.