Lasten lihavuus

Musta tää on aika pelottavaa, että maailmassa on paljon liian lihavia lapsia. Aattele, et heti lapsuudessa ollaan lihavia ja sitä yleensä sit jatkuu aikuisuuteen asti. Ainakin joissakin laihdutusohjelmissa osallistujat kertovat olleensa jo lapsena lihavia. Mistä tää johtuu? Aletaanpa miettimään.


Ensimmäiseksi tulee mieleen, että vanhemmat ei viiti tehä kunnollista ruokaa vaan annetaan kaikenlaista ns. herkkuja kuten pizzaa, ranskanperunoita, nakkeja jne. Mä näin kerran yhessä hampurilaisbaarissa ihan pienen lapsen, jolle annettiin kauheesti ranskiksia ja se söi niitä onnessaan. Lapsen äiti kyllä yritti antaa sille purkista terveellisempää ruokaa, mutta arvatkaapas maistuko se! Jotenkin ois tehny mieli sanoa niille, jotain, että vaikka ettei noin pienelle saa antaa noin rasvasta ja suolasta ruokaa. Mutta jäipä sit sanomatta. Vanhemmilla on muka kiire, ettei ne ehi tehä terveellistä ruokaa, vaan annetaan eineksiä kuten hampurilaisia sun muita ruuaksi. Mut vois tehä niin että tekis valmiiksi isomman annoksen ja laittais osan siitä pakasteeseen ja sitte antas sieltä sitä ruokaa ja lämmittäs sen. Tekis erilaisia ruokia, ettei joka päivä tarvis syyä samaa ruokaa. Tekis vaikka viikonloppuna nää isot annokset niin ois ehkä sillo aikaa tehä. Lapsetkin varmasti tykkäis ku ois vaihtelevaa ruokaa, eikä aina niitä eineksiä. Nehän ei oo ees hyviä! Hyvinvointi kasvais sekä aikuisilla että lapsilla ku sais normaalia ruokaa sekä lapset että aikuiset. Ja ois tärkeetä, että syötäs yhdessä että kaikki söis ainakin yhden aterian yhdessä. Mitä enemmän niitä yhdessä syöntikertoja ois sitä parempi. Ja varmasti lapsen/lasten painokin alkais tippua ku syötäis säännöllisesti ja normaalia ruokaa.


Toiseksi mulla tulee mieleen lasten liikunta. Lapsihan liikkuu pienenä tosi paljon, mutta kun lapsi kasvaa tulee muita mielenkiinnon kohteita kuten tietokoneella sun muilla pelaaminen. Tuntikausia voidaan istua tietokoneen äärressä tai kattoa telkkaria kans tunti kausia. Vanhemmille se on helppoa ku ei tarvi miettiä missä lapsi on ku se on kotona. Mut tää ei oo hyvä siinä mielessä että ku lapsi ei liiku eikä siis kuluta kaloreita. Pitäs olla muiden lasten kanssa leikkimässä tai pelaamassa ei siis tietokonepelejä vaan pihapelejä siis harrastaa liikuntaa. Olla vaikka jossain liikuntaseurassa vaikka harrastamassa jääkiekkoa tai luistelua. Eri liikuntalajeja on niin paljon, että varmasti jokaiselle löytyy joku laji, josta tykkää. Eli pois lapset sieltä tietokoneen ja telkkarin äärestä! Ei muuta ku harrastamaan liikuntaa. Jos lapsi on siis ylipainoinen varmasti liikuntaharrastuksen myötä paino alkaisi tippua ja hyvinvointi kasvaa. Ja voihan sitä välillä pelata tietokoneella ja kattoo telkkariakin, mutta ei liika. Aikuisen pitää asettaa ne rajat lapselle eikä lapsi aikuiselle.


Palataampa vielä herkkuihin. Ite sain kerran viikossa viikkorahaa ja sit oli kerran viikossa karkkipäivä. Osan rahoista yleensä säilytin ja vein pankkiin mut osa meni herkkuihin yleensä karkkiin. Mut ku oli vaan se yksi herkkupäivä niin en mä lihonnu. Nykyään ku kyselee lasten vanhemmilta tai suoraan lapsilta, että on onko sitä karkkipäivää kerran viikossa niin yleensä saa vastauksen, että joo meillä annetaan aina silloin tällöin vaikka joka päivä jotain herkkua. Eli ei oo karkkipäivää vaan joka päivä annetaan jotain. Ei tää varmastikaan ole joka kodissa ja se on hyvä. Musta oli lapsena kiva oottaa sitä karkkipäivää ja sit oli innoissaan ku sai karkkia. Jos sitä ois saanu joka päivä ei se ois ollu niin kivaa. Eli ei ku kerran viikossa karkkipäiviä pitämään. Varmasti tääkin vaikuttaa lapsen painon putoamiseen ja hyvinvointiin. Herkuistahan tulee paha olokin ja ylivilkkautta. Ei oo siis hyvä syyä joka päivä herkkuja tai karkkia.


Sit tulee tuo kiusaaminen mieleen. Yleensä lihavaa lasta kiusatataan jopa jo päiväkodissa. Oon ollu päiväkodissa töissä ja koulussa niin siellä näkee tätä kiusaamista. Surullista on että tätä kiusaamista ei aikuinen aina hoksaa ku lapsi ei uskalla tulla kertomaan kenellekään aikuselle ku pelkää, että kiusaaminen vaan pahenee. Monesti siis kiustataan sitä luokan lihavaa lasta, jolla ei oo ees välttämättä kavereitakaan. Se on tosi surullista. Ja tää voi vaikuttaa aikuisuuteen asti. Voi tulla masennusta ym. jo lapsena saati sitte aikuisena ku on huono itsetuntu. Kiusaamiseen on kyllä mun mielestä puututtu jo aika hyvin. Oon itekin ku oon ollu töissä toiminu tätä kiusaamista vastaan ja se on toiminu hyvin ehkäisevänä toimintana. Oon ollu iloinen ja varsinki lapset on olleet iloisia ku on saatu kiusaaminen loppumaan ja jopa kiusattu että kuisaaja ovat ystävystyneet. Eli on tollastakin ihmettä nähty. Se tuo hyvinvointia koko luokalle ja koko koululle ku saadaan suurin osa tai vaikka kaikki kiusaaminen loppumaan. Voidaan tehä yhdessä projekteja, jotka auttaa lasta ymmärtämään et kiusaaminen on väärin, eikä siitä seuraa mitään hyvää. Ihanaa ois et koko maailmassa ei kiustattas ketään. Se ois kyllä hienoa. Onkohan siihen mahdollista päästä? Hyvinvointia lisää siis se että saadaa karsittua kiusaamista. Ja oon kuullu et lihavat lapset syö herkkuja yhä enenmmän ja enemmän ku niitä kiusataan. Ku kiusaaminen loppuu lapsi tulee hyvälle mielelle ja sit lapsi ei enää ehkä syökään niin paljon herkkuja ja alkaa laihtua ja alkaa viihtyä koulussa tai päiväkodissa.


Tässä on muutamia ohjeita, miten lasten lihavuutta vois ehkäistä ja myös auttaa niitä lapsia laihtumaan, jotka jo on lihavia. Ei muuta ku lippu korkeelle ja lihavia lapsia auttamaan me aikuiset. Lapset ei ehkä itsenäisesti osaa lähtä itseään auttamaan vaan se on aikuisen homma. Hyvinvointi kasvaa koko perheessä ku aletaan vaikka harrastaa yhdessä jotain liikuntalajia josta kaikki nauttii ja syyään yhdessä terveellistä hyvää ruokaa ja välillä herkutellaan kohtuudella. Eiköhän se siitä lähe. Ei muuta ku kokeilemaan!