perjantai 29. heinäkuuta 2016

Unelmia

Aattelin nyt kirjoittaa omista unelmista. Eilen illalla mietin niitä ja sain ylös kirjoitettua 13 unelmaa. Tulevaisuus näyttää sitte mitkä niistä toteutuu. Mun mielestä jokaisella pitäs olla unelmia joita kohti pyrkiä. Ne auttaa jaksamaan arkea ku on unelmia. Ainakin mulla tuntuu niin. Ne myös vaikuttaa mun hyvinvointiin ja joskus painoonkin. Jos oon esim.lähössä matkalle ja tiiän, et sieltä vois löytyä uusia vaatteita, en anna itteni lihota tai siis ennen ku oli lihava, yritin laihduttaa. Nykin matkalle sain laihdutettua. Nykin matka oli hyvä motiivi laihtua et pääsi osteleen.


No nyt alan kirjoittaa unelmistani. Ekana mulle tuli mieleen se, että tärkeetä ois et sais elää mahdollisimman kauan aikaa perheeni kanssa ja tehä kaikenlaista kivaa. Sit musta on tärkeetä, et saisin seurata pikkumiehen kasvua ja kehitystä mahdollisimman paljon. Pikkumies on kyllä päiväkodissa, että en koko ajan oo sitä seuraamassa, mut iltasin ja viikonloppusin kyllä. Sit ois tärkeetä että pikkumies, mieheni, äitini, isäni, sisko ja sen perhe, mieheni vanhemmat ja kaverini pysyisivät terveinä. Myös ois kiva, jos itekin pysyis terveenä. Ja sitte ois kiva jos pysyisin tässä tavoitepainossa eli 60-63 kilossa niin oisin onnellinen. Onnellisuus on kans tärkeetä, mut oon sitä mieltä, ettei aina tarvii olla onnelinen. Jos ois koko ajan onnelinen, ei se enää tuntuis siltä. Siis ku välillä on kurjiakin päiviä niin sit osaa arvostaa niitä hyviä ja onnellisia hetkiä.


Sit musta on tärkeetä saada olla ystävien kanssa ja tehä niitten kans kaikenlaista kivaa. Tääki antaa voimaa jaksaa arjessa. Ihanaa ois joskus saada koira. Mä oon kyllä allerginen, mut oon kuullu et on rotuja joista ei välttämättä tuu allergiaa. Sellainen on esim.villakoira. Lapsena kävin kaverini kanssa kävelyttämässä ja leikkimässä yhen villakoiran kanssa, eikä mulle tullu allergisiaoireita siitä. Koirasta sais taasen uuden kaverin ja mun mielestä eläimet lisää hyvinvointia.


Sit unelmiini kuuluu, et jossain vaiheessa opiskelisin personal traineriksi. Se on kyllä aika kallis koulutus ja kestää vaan vähän aikaa. Ehkä se että se kestää vähän aikaa on hyvä, mut tuo hinta vähän mietityttää. Katotaan raaskinko mennä. Joo, sit mustahan piti tulla sairaanhoitaja, mut lähinki sitte au pairiksi Italiaan ja lopetin opiskelut. Tuota lopettamista kadun vieläkin. Ku jos oisin opiskellu sairaanhotjaksi, voisin olla nyt sairaanhoitajien ja lähihoitajien ope, sillä mulla on opettajan pätevyys. Siipä tähän liittyen haluaisin uudestaan alkaa opiskella sairaanhoitajaksi tai eka lähihoitajaksi. Tällaisia opiskelu-unelmia mulla ois.


Sit oon haaveillu pitkään ulkomailla asumista ja työskentelystä siellä. Oon opiskellu Usassa ja sit ollu au pairin Italiassa. Oon jo kyllä maininnu nuo jo aiemminkin. Kerron niistä siis lisää myöhemmin. No siis mä haluaisin asua muutaman vuoden esim. Usassa tai Saksassa. Enkkua ja saksaa oon opiskellu ja se auttais siellä toimiseen. Varmaan sitte ku pikkumies on vähän isompi, voitas lähtäkin. Se vois mennä kansainväliseen päiväkotiin tai kouluun riippuen siitä minkä ikäinen on sillo.


Sit viimeisenä unelmana ois matkustaa mahdollisimman paljon ja nähdä mahdollisimman monta paikkaa. Mulle tulee eka mieleen kolme paikkaa tai maata jossa haluaisin nyt piakkoin käydä. Japani ois kiva. Egypti ja New York oia mukavia kans. Japanissa mulla on kaksi Usan ajoilta asti olleita kavereita. Egyptissä oli kirjekaveri, mutta sen kans ei olla pidetty yhteyttä, mut muuten maa kiinnostais. New Yorkin lähellä asuu paljon kavereita ja niitä ois kiva nähä, jos on mahdollista. Nyki kiinnostaa muutenkin, vaikka oon siellä jo käyny. Se vaan on niin upee paikka!


Unelmat on niin ihania ja mä aikakin unelmoin paljon. Unelmoin myös siitä että jonain päivänä saisin kirjoitettua lapsille lorukirjan ja saisin piirtää ja tulla piirustustaiteilijaksi. Näitä unelmia siis riittää. Tässä samalla ku kirjotin keksin myös lisää unelmia. Unelmoiminen lisää onnellisuutta, iloisuutta ja hyvinvointia ja vaikuttaa painoon niinku jo kirjoitin. Nää on siis mun mielipiteitä...Vaikka unelmoidaan niin muistetaan nauttia myös tästä päivästä eikä eletä tulevaisuudessa. Tässä lopuksi vielä Japanista, Egyptistä ja Nykistä ostetut tuliaiset.


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei, unelmat ovat tärkeitä minunkin mielestäni. isojakaan unelmia ei pidä pelätä, vaikka ne usein vaativatkin suuria muutoksia elämässä. Isot unelmat onkin mielestäni hyvä pilkkoa hiukan pienemmiksi tavoitteiksi, ettei tule turhautumista. Pienin askelin voi todeta helpommin lähestyvänsä unelmiaan, ja siten saa myös hyvää mieltä. Silloin matkan varrella myös varsinainen unelma voi täsmentyä - ja taas on lähempänä hyvää mieltä.
Vain onko niin, että jos unelmat saavuttaa, ne eivät olekaan unelmia?!

Katju kirjoitti...

Tosi hyvin analysoit noita unelmia, hienoa. Kiitos paljon ajatuksistasi. :-)